Kesällä ei saa sairastaa. Terapeuttini jäi lomalle viime viikolla, päiväosasto menee kiinni tällä viikolla ja seuraava aika ravintoterapeutille on elokuun lopussa. Jos pärjään koko kesän ihan yksin, miksi ylipäätään tarvitsen apua? Tällä hetkellä on sellainen tunne, että tauko kaikesta hoidosta tekee mulle pahaa. Tarvitsen hoitoa nyt. Pitäisikö mun muka pitää kesälomaa sairastamisesta? Olen jo päättänyt, että syksyllä jatkan opintojani joka tapauksessa, vaikka se unelmien opiskelupaikka ei avautuisikaan. En missään tapauksessa mene takaisin päiväosastolle, mutta haluaisin jatkaa siellä vielä vaikka kuukauden.

Söin tänään kokonaisen pussillisen sipsejä juuri kun mietin, että mun sipsinhimo on ehkä vähän vähentynyt. Miksi en osaa syödä kourallista sipsejä? Mun on aina syötävä koko pussillinen kerralla, muuten en voi olla. Sipsit on vain saatava loppumaan, jos niitä on. Tietenkin kävin oksentamassa. Vaikka muuten voisinkin olla oksentamatta, ei tuollaisia ällöttävän rasvaisia sipsejä voi oikeasti syödä. No, ei ainakaan koko jättipussia.

Tänään alkaa neloselta uusi tosi tv-sarja, Carmen + Dave = Kohti alttaria. Ei varmaan kovin hyvä, mutta rakastan sarjoja, joissa on kauniita ihmisiä. Ja Carmen on kaunis. Kauniiden ihmisten katselulla voi aina hyvin alentaa jo entistäkin alhaista itsetuntoa ja ajatella, että olisinpa mäkin joskus noin laiha / kaunis / ihana / pitkähiuksinen / tummaihoinen tai mitä vain muuta, mitä mä en oikeasti itse ole.