Huomenna se
kesätentti sitten on. Käsittämätöntä, että vapaaehtoisesti
sellaiseenkin menin ilmottautumaan. Kolmesta kirjasta on luettuna 1,5.
Ei mitään järkeä. En vain ole saanut luettua. On niin kuuma, etten
pysty keskittymään yhtään mihinkään. Olen ainoastaan lukenut Tampereen
yliopiston sivuilta hyväksyttyjen listaa noin 30 kertaa päivässä. Eikä
vieläkään. Tiedänhän mä, että tulokset julkaistaan vasta 19. päivä.
Mutta... jospa sittenkin vähän aikaisemmin, hiipii jatkuvasti mieleeni
ja avaan netin. Enkä ole edes päässyt sisään, joten aivan turha
stressata. Ei tässäkään ole mitään järkeä. Olen kahden vaiheilla
menenkö tenttiin vai en. Toisaalta kaupungille olisi kuitenkin mentävä,
vaihtamaan rahaa Forexiin ja viemään kirjoja Metsokirjastoon. Joten
ainakin yritän mennä myös yliopistolle.
Olen niin lihava, että hikoilen oikein kunnolla. Olen varma, että se
johtuu mun läskeistä. Tai kilpirauhaslääkityksestä, tai sitten niiden
yhteisvaikutuksesta. Olen alkanut hikoilla kasvoista. Koskaan aiemmin
näin ei ole tapahtunut. Olen löytänyt uusia hikirauhasten (tai mitä nyt
ovatkaan) sijaintipaikkoja: ylähuulen yläpuolella. Raivostuttavaa. Taas
yksi syy laihduttaa itsensä tikkulaihaksi. En ole koskaan nähnyt laihan
ihmisen hikoilevan. Laihoilla on aina kylmä. Mäkin haluan olla
viluissani ja pukeutua paksuun villatakkiin.
Iloinenkin asia on tapahtunut! Olen laihtunut! Ainakin vähän. Tänään
tungin jalkaani farkut, jotka eivät ole mahtuneet mulle aikoihin
jalkaan. Ne oli tiukat, mutta ainakin ne mahtuivat. Onnen päivä.
Mietin taas, mistä kaikesta jäänkään paitsi näine häiriöineni.
Houkuttelisi kovasti lähteä opiskelemaan yksityiseen yliopistoon
Tallinnaan, mutta enhän mä voi. En uskalla. Toki pitää myös ajatella
terapiaa ja sitä, että todennäköisesti voisin päätyä vielä pahempaan
kuntoon lähtiessäni sinne. Jos olisin terve, olisin todennäköisesti jo
vuosia sitten päätynyt ulkomaille opiskelemaan. Tai päässyt yliopistoon
suomessakin.
Niin, ja kaikki olisi niin paljon paremmin, jos mä vain olisinkin joku
toinen. Tyypillistä, ainahan nämä mun pohdintani johtavat tähän samaan
lopputulokseen; omana itsenäni en voi maailmassa pärjätä.
keskiviikko, 13. heinäkuu 2005
Kommentit