torstai, 27. lokakuu 2005
Kerran bulimikko, aina bulimikko
Okei. Mä katsoin
Salattuja Elämiä. Tuollaisen viisauden taisa sanoa sen bulimikon äiti.
Aloin kuitenkin ajatella asiaa ihan uudelta kantilta. Mä olen ihan
oikeasti ajatellut pääseväni bulimiasta eroon. Olen siltä kantilta
voinut niin hyvin viime aikoina. Muutenkin on ollut ihan hyvä fiilis.
Kai se vain kuitenkin on sellainen asia, johon tulee tulevaisuudessakin
palaamaan aina, kun on paha olo. Ärsyttävää. Melkein kaduttaa, että
koskaan olen sille tielle lähtenyt! Olin aiemmin ihan terveellä tavalla
styömishäiriöinen. Murehdin painoani kyllä jatkuvasti, tarkkailin
syömisiäni, paastosin, mulla oli jos jonkinmoisia syömissääntöjä, olin
erilaisilla dieeteillä, mutta mä olin terve! En mä oksennellut. Mä olin
kuin kuka tahansa muukin. Kun mulla oli paha olo, saatoin ehkä ahmia,
mutta en koskaan oksentanut. Argh. Olen vihainen itselleni. Mä olen
niin tyhmä.
Kommentit